Suomi ei hyödynnä tarpeeksi kouluttamiaan kansainvälisiä opiskelijoita

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvaa Suomessa tasaisesti, mutta korkeakouluissa opiskelevien ja valmistuneiden työllistymiseen ja hyödyntämiseen suomalaisille työmarkkinoilla ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Helsingin yliopiston koordinoima VALOA-hanke teetti kyselytutkimuksen “Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions”, joka selvitti Suomessa vuosina 2009 ja 2010 korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä. Mukana tutkimuksessa oli 15 korkeakoulua.

Suomeen jääneistä ulkomaalaisista vastavalmistuneita suuri osa on työllistynyt

Kyselyyn vastanneista lähes 70 % oli työllistynyt. Niistä, jotka eivät olleet työllistyneet, suuri osa (60,9 %) jatkoi opintojaan.  Tämä on luonnollista, sillä kysely suunnattiin korkeakouluopiskelijoille, joiden valmistumisesta oli kulunut puoli vuotta. EU:n ulkopuolisista maista Suomessa tutkinnon suorittaneilla on puoli vuotta aikaa etsiä työtä valmistumisensa jälkeen. Tämän ajan jälkeen he joutuvat poistumaan maasta, jollei heillä ole perhesiteitä, työ- tai jatko-opintopaikkaa. Saksassa vastaavaa aikaa nostettiin vastikään vuodesta 18 kuukauteen.

Suomeen jääneiden työllistymisaste (71,7 %) oli lähes sama kuin kotimaahansa palanneiden (70,2 %), kun taas jonnekin muualle valmistumisen jälkeen muuttaneista kyselyyn vastaajista vain hieman yli puolet (54,5 %) oli työllistynyt. Kyselyyn vastanneista 22 % prosenttia oli muuttanut takaisin kotimaahansa tai muualle. On oletettavaa, että koko tutkimusjoukosta määrä on suurempi. Huomattavaa on vielä, että kyselyyn vastanneista suuri osa oli oleskellut jo maassa ennen opintojensa aloittamista, joten Suomeen jäämisen syynä voivat olla myös perhesiteet.

Lue lisää tutkimuksesta>>

Katso, miten yrityksesi voi menestyä kansainvälisten opiskelijoiden avulla. Lue lisää eri yhteistyömahdollisuuksista korkeakoulujen kanssa>>

 

*************************************************************************************************************

Ulkomaisten osaaminen vajaakäytössä

Etnistä syrjintää kokivat erityisesti Afrikasta kotoisin olevat. Tämä heijastuu myös työtyytyväisyyteen sekä työn ja koulutuksen vastaavuuteen. Tyytyväisimpiä työhönsä olivat ne, jotka olivat kotoisin Pohjois-Amerikasta ja EU-maista.

Yli puolet vastaajista ansaitsi ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan korkeintaan 2000 euroa. Nykyisessä työssä vielä kolmasosa ansaitsi saman verran. Keskipalkka jäi suomalaisen keskiarvon alapuolelle, ja Suomeen asettautuneiden palkka on pienempi kuin niillä, jotka ovat muuttaneet takaisin kotimaahansa tai muualle. Valmistuneet myös arvioivat taitojensa olevan korkeammalla tasolla kuin työssä vaadittiin. Tämä saattaa viitata siihen, että ulkomaalaiset sijoittuvat osittain koulutustaan alemman tason tehtäviin.

Positiivista on, että yli puolet arvioi koulutuksensa ja työnsä vastaavan toisiaan, olivat tyytyväisiä työhönsä ja mielenkiintoista on se, että Suomeen jääneet olivat keskimäärin tyytyväisempiä työhönsä kuin muualle muuttaneet.  

Kielitaito ja kontaktien puute suurimmat esteet työnsaannille

Suurimpia työllistymisen esteinään vastanneet kokivat seuraavat asiat:

  • Riittämätön suomen tai ruotsin kielen taito (86 %)
  • Oikeiden kontaktien ja verkostojen puute (51 %)
  • Työkokemuksen puute, erityisesti harjoittelun kautta saatu (43 %)
  • Suomen pienet työmarkkinat (35 %)
  • Etninen syrjintä rekrytoinnista (32 %)
  • Riittämätön uraohjaus korkeakouluissa (26%)

“There was a distinct lack of networking and coordination of our Masters programme within the uni­versity and with the wider Finnish community. It was an international Masters, but I have a poor network and find it very difficult to become employable. I have not had one interview outside of my current job as a freelance English teacher. If it weren’t for family ties, I would not stay.”

“I had to quit my doctoral programme in Finland after a year because of lack of scholarship and working opportunities in Finland. I applied to Germany and immediately I got a very good doctoral position and job at a German university. I wish I had the same opportunities as I have in Germany now in Finland. I lived in Finland for three years and had to leave the country in tears because of its limited job opportunities.”

Ratkaisuja pysyvillä rakenteilla ja yhteistyöllä: mallia Kanadasta

Kansainväliset opiskelijat pitävät Suomea houkuttelevana paikkana opiskella, elää ja työskennellä. 86 % kyselyyn vastanneista suosittelisi Suomea opintopaikkana ystävilleen tai sukulaisilleen. Suomalaisten ikääntyessä opiskelijoiksi tänne jo tulleiden kohdalla ei voimavarjoja tarvitse käyttää enää maahan houkuttelemiseen, mutta heidän asettautumiseensa ja työllistymiseensä kannattaisi investoida.   

Eri sidosryhmien tulisi yhdistää voimansa, jotta saataisiin aikaan pysyviä ratkaisuja, jotka palvelisivat suomalaista elinkeinoelämää, yhteiskuntaa ja kansainvälisiä osaajia. Kanadassa on saatu hyviä kokemuksia mm. kielikoulutuksen, mentoroinnin ja harjoitteluohjelmien yhdistämisestä. Mentorointiohjelmilla on saavutettu 80 %:n työllistymisaste. Kanadassa mm. Toronto Region Immigrant Employment Council (Triec) on onnistuneesta koonnut yhteen eri osapuolia ja koordinoinut kansainvälisten korkeakoulutettujen työllistymiskysymyksiä. Myös Suomessa kaivataan pirstaloituneiden palveluiden ja projektien sijaan eri toimijoiden – mm. työnantajien, korkeakoulujen, yrittäjäjärjestöjen, kaupunkien ja kuntien - ja eri hallinnon alojen voimien yhdistämistä ja palvelujen keskittämistä yhteisen sateenvarjon alle.  Tarvitaan paikkoja ja palveluita, joissa työnantajat ja kansainväliset osaajat voivat kohdata.  

Selvityksen tiedot

Tutkimus tavoitti 21,3 % vuosina 2009 ja 2010 valmistuneista ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista. Kyselyyn vastasi 363 henkilöä. Tutkimusta varten kysely lähetettiin 1 803 ulkomaalaiselle valmistuneelle, valtaosa paperimuodossa ja osa sähköpostitse. Tämän lisäksi tutkimusta varten haastateltiin 10 vastavalmistunutta ja 10 työnantajaa. Mukana tutkimuksessa oli 15 suomalaista yliopistoa ja ammattikorkeakoulua. Vastausprosentti saattaa indikoida myös sitä, että useat ovat joutuneet poistumaan maasta puolen vuoden täytyttyä eikä kysely heitä enää tavoittanut.

Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions

(e-julkaisu):

http://www.helsinki.fi/urapalvelut/valoasurvey

Tutkimuksen tekijät

Higher Education Group, School of Management, Tampereen yliopisto

  • Yuzhuo Cai is a University Lecturer and Adjunct Professor at the Higher Education Group, School of Management, University of Tampere, Finland.
  • Elias Pekkola is a university instructor, belonging to the Higher Education Group at the University of Tampere.
  • Yulia Shumilova is a PhD candidate, at the Higher Education Group, School of Management, University of Tampere, Finland

Lisätietoja:

Selvityksen tuloksista
Higher Education Group, School of Management, Tampereen yliopisto

Yuzhuo Cai (in English)
Email: yuzhuo.cai@uta.fi

VALOA-hankkeesta:

Helsingin yliopisto
Projektipäällikkö Päivi Jyry
Sähköp. paivi.jyry@helsinki.fi
Puhelin: 050 592 2825

Lisätietojen antajalta voi tiedustella haastateltavaksi kansainvälisten opiskelijoiden yhteystietoja.

Aiheesta lähiaikoina muualla:

Tutkimuksen teettäjä

VALOA-hanke
Helsingin yliopisto, urapalvelut

VALOA-hankkeen tavoitteena on edistää ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä suomalaisille työmarkkinoilla. VALOA yhdistää 16 korkeakoulua, kaupunkeja ja yrittäjäjärjestöjä luomaan ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille nykyistä paremmat edellytykset työllistyä Suomen työmarkkinoille. Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto. Helsingin metropolialueen korkeakoulujen lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun, Lapin ja Tampereen korkeakoulut. VALOA on ESR-osarahoitteinen hanke. Rahoittajaviranomainen on Pirkanmaan ELY-keskus. Hanketta rahoittavat lisäksi Helsingin kaupunki, Oulun kaupunki sekä Helsinki Education and Research Area (HERA).