Kulttuurieroista näkökulmia tutkimukseen

Kansainvälistyminen mielletään usein ennen kaikkea vientiyritysten tavoitteeksi. Tieteen ja tutkimuksen parissa kansainvälisellä yhteistyöllä on kuitenkin pitkät perinteet. Yliopistoille ja tutkimuslaitoksille yhteistyö tuottaa uusia näkökulmia tutkimustoimintaan. Tätä potentiaalia voitaisiin hyödyntää julkishallinnossa laajemminkin, uskoo tutkija Mervi Rokka Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. 


Elintarviketurvallisuusvirasto hyödyntää kansainvälistä osaamista tutkimusprojekteissaan jatkuvasti, kertoo tutkija Mervi Rokka Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksiköstä. Työharjoittelujen kesto vaihtelee parista viikosta jopa vuoden jaksoon. Osalla harjoittelu kuuluu maisteriopintoihin, toiset tekevät tohtoritutkintoa tai post doc -opintojaan. Kansainvälinen tutkijavaihto yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on niin ikään yleistä.

Kansainvälinen yhteistyö herättelee ajatustenvaihtoa

Kansainvälinen yhteistyö istuu erinomaisesti tieteelliseen tutkimukseen, joka edellyttää kykyä kyseenalaistamiseen sekä uusien ajatus- ja ratkaisumallien etsimiseen. Kulttuuritausta vaikuttaa tapaan katsoa maailmaa; kun tutkimusprojektin ääressä kohtaavat eri kulttuuritaustoja edustavat henkilöt, syntyy hedelmällistä ajatustenvaihtoa. Usein tämä johtaa oivalluksiin, jotka vievät tutkimustyötä eteenpäin. 

Tuloksille kansainvälistä näkyvyyttä

Tutkimusprojektien edistyessä kansainvälinen yhteistyö tuottaa Evirassa konkreettisia tuloksia. Rokka mainitsee esimerkkinä kansainvälisen näkyvyyden, joita tutkimusprojektien tulokset ovat saavuttaneet alan tieteellisissä julkaisuissa. Onnistuneet tutkimusprojektit poikivat jatkoprojekteja, jotka edelleen edistävät kansainvälistä yhteistyötä. Syntyy positiivinen kierre. Parhaimmillaan työharjoittelu johtaa pitkäaikaiseen yhteistyöhön, ja harjoittelija jää Eviraan esimerkiksi tutkimustehtäviin laboratoriossa.

Tutkijavaihdossa erilaiset toimintatavat tutuiksi

Ulkomailta tulevien harjoittelijoiden lisäksi suomalaiset tutkimuslaitokset kansainvälistyvät lähettämällä omia tutkijoitaan vastavuoroisesti maailmalle. Evirasta on käyty tutustumassa esimerkiksi Keniaan perusteilla olevaan tutkimuslaboratorioon, kertoo Rokka. Työskentelyolosuhteet ja toimintatavat maailmalla saattavat poiketa merkittävästi suomalaisista; tämä laajentaa tutkijoiden näkemyksiä siitä, kuinka monella tavalla työssä voidaan saavuttaa onnistuneita tuloksia.

Kulttuurien kohtaaminen avartaa maailmaa

Kansainvälisten projektien mielekkäintä antia onkin Rokan mukaan jokapäiväinen kulttuurien kohtaaminen. Koko organisaation maailmankuva avartuu, kun tutkimustyössä kohtaavat tekijät niin Euroopasta kuin sen ulkopuolelta esimerkiksi Brasiliasta. Kansainvälistyminen ei ole vain yritysmaailman asia; myös julkisen sektorin organisaatioiden kannattaa ehdottomasti hyödyntää kansainvälisten asiantuntijoiden osaaminen ja uudet näkökulmat, kannustaa Rokka.