Korkeakouluista asiantuntijoita globalisaation haasteisiin

Jatkuvasti voimistuva talouselämän kansainvälistyminen asettaa haasteita suomalaiselle elinkeinoelämälle. Korkeakoulut vastaavat haasteisiin kouluttamalla työelämään asiantuntijoita, jotka hallitsevat erikoisalansa lisäksi kansainvälisen työympäristön vaatimat taidot.

Suomalaiset korkeakoulut tarjoavat yhä laajemman valikoiman kansainvälisiä koulutusohjelmia. Tänä päivänä työelämässä tarvitaan eri toimialojen asiantuntijoita, joilla on kykyä toimia kansainvälisessä ympäristössä. Esimerkiksi metsäteollisuus on nykyään hyvin kansainvälistä, kertoo dosentti Mike Starr Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta. Maaperän tutkimukseen ja metsäekologiaan erikoistunut Starr vastaa myös laitoksensa kansainvälisestä maisteriohjelmasta.

Ulkomaiset opiskelijat merkittävä voimavara

Suomen elinkeinoelämän sopeutuminen globaaliin talouteen vaatii kansainvälisiä kontakteja, Starr uskoo. Kansainväliset opiskelijat ovat siksi merkittävä voimavara, jota tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Tämän edistämiseksi opetuksessa panostetaan kansainvälisessä työympäristössä tarvittavaan osaamiseen, kuten vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoihin.

Parasta osaamista pyritään saamaan Suomeen myös huolellisilla opiskelijavalinnoilla, Starr kertoo. Valinnat tähtäävät siihen, että opiskelijoilla on edellytyksiä pärjätä niin opinnoissaan kuin työelämässä valmistumisen jälkeen. Työnantajille näillä opiskelijoilla on paljon tarjottavaa. “Heillä on hyvä kielitaito ja usein kokemusta työskentelystä Suomessa. Kansainvälinen tausta tuo myös perspektiiviä tiimityöskentelyyn. Tämä on erittäin hedelmällistä”, Starr uskoo.

Tehoa kansainväliseen työskentelyyn

Starrin luotsaamasta maisteriohjelmasta valmistunut kiinalainen Yjing Zhang on samoilla linjoilla. “Me kansainväliset opiskelijat ymmärrämme useita kulttuureita, tunnemme työskentelytavat eri maissa ja tiedämme, kuinka vuorovaikutus toimii. Tämä tehostaa työskentelyä”, Zhang toteaa. Hän nostaa esiin myös koulutusohjelman tuottamat tiimityöskentely- ja esiintymistaidot. “Olemme vahvoja, itsevarmoja persoonia, ja osaamme olla vuorovaikutuksessa sekä toisten ulkomaalaisten työntekijöiden että työnantajien kanssa.”

Zhang näkee kansainvälisen henkilöstön potentiaalin ulottuvan heidän omaa kotimaataan kauemmas. “Meillä on kokemusta uusissa ympäristöissä elämisestä, ja pystymme sopeutumaan niihin. Kansainvälisen työntekijän voi lähettää kolmanteen maahan, ja hän pystyy nopeasti aloittamaan työnsä siellä.”

Työmahdollisuudet houkuttelevat jäämään

Suomi on monin tavoin onnistunut kansainvälistymisessä, toteavat Zhang ja Starr. Tämä pätee erityisesti koulutukseen. Laadukas, monipuolinen ja joustava englanninkielinen koulutustarjonta, lukukausimaksujen puute ja korkeakoulujen hyvä infrastruktuuri kirjastoista IT-palveluihin ovat vetonauloja, jotka tuovat parhaita opiskelijoita Suomeen. Työelämän tulisi tarjota mahdollisuuksia, jotka saisivat heidät myös jäämään.

“Erityisesti kansainväliset suuryritykset voisivat tarjota enemmän tilaisuuksia kansainvälisille asiantuntijoille, esimerkiksi toimipisteissään ympäri maailmaa”, Zhang huomauttaa. “Kansainväliset asiantuntijat olisivat erittäin hyvä investointi näille yrityksille.”

Zhang itse jatkaa opintojaan maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa, ja viihtyy Suomessa hyvin. Erityisesti hän arvostaa luontoa, rauhallista elinympäristöä ja korkeaa elämänlaatua. “Jos meillä kansainvälisillä opiskelijoilla olisi enemmän työmahdollisuuksia Suomessa, tänne jääminen olisi varmasti ykkösvaihtoehtomme.”